sunnuntai 13. heinäkuuta 2014
Sunnuntain kaupunkireissu
Tällä kertaa Mikkelin nähtävyyksistä tutustuttiin Naisvuoreen ja sieltä käppäiltiin ihmettelemään tivolin kieppuvia vempeleitä, nyt ihan tivolialueen sisäpuolelta. Lopuksi käveltiin vielä kesätori ristiin rastiin. Ansaitut rapsutukset tuli torimyyjäpariskunnalta Kotipihassa sai sitten vielä telmiä naapurin Roope-koiran kanssa.
perjantai 11. heinäkuuta 2014
Kaupunkiseikkailu
Aikamme istuskeltuamme suuntasimme satamaan, sielläkin oli paljon väkeä kesäpäivää viettämässä. Satamakioskin jätskijonossa jonotettiin kiltisti vuoroamme ja mentiin laiturin penkille ihastelemaan laivoja. Jonossa Taralla oli koirakamukin, vanha russeli josta ei oikein ollut leikkikaveriksi mutta kiva tuttavuus silti. Koira tuli isäntineen vielä myöhemmin juttelemaan ja kehui Taran luonnetta, itsellään oli aikanaan ollut collie ja niinpä hänestä oli hienoa nähdä collie joka ei ole arka.
Jätskien ja juomatauon jälkeen (minulla on AINA vesipullo mukana Taralle) käveltiin Kenkäveroon katselemaan heinätöitä, siellä on vuotuinen MTK:n poppoon järkkäämä heinätalkootempaus jossa porukka saa käydä nostelemassa heinää seipäille.
Nyt on koira poikki, ruoka maittoi kun päästiin kotiin :)
tiistai 8. heinäkuuta 2014
Luontopolulla
Hellepäivät jatkuvat, niinpä etsittiin vähän vilpoisampaa paikkaa veden ääreltä ja päädyimme Säynätin ulkoilualueelle. Säynätti on tuttu paikka mm. siitä että olen käynyt siellä hevosella maastoreissussa. Paikka on upea - kallioisia rantoja, hyvin merkityt luontopolut joiden varrella laavuja ja tulentekopaikkoja. Ja mikä parasta, tuolla on hyvin vähän ihmisiä joten päästiin liikkumaan vapaasti ja Tara irrallaan. Isäntä pääsi uimaan ja Tarakin tassupohjaa.
maanantai 7. heinäkuuta 2014
Koiratreffipäivä
Päivään mahtui peräti kahdet koiratreffit. Ensin ennen puoltapäivää käytiin moikkaamassa Lyyliä. Lyyli oli tähänastisista koirakamuista Taralle mieluisin - molemmat muuttuivat täysin kuuroiksi isäntien huuteluille :D
Iltapäivällä mentiin moikkamaan Sannaa ja Sannan kahta koiraa, collie Kamua ja irkkusetteri Toraa. Paikaksi valittiin iso pelto mutta koska oli hellepäivä, ei oikein riehakasta leikkiä syntynyt. Tara meni kamun varjoon viilentymään, fiksu koira :)
Jälleen todella hyvät koiratreffit, tähän saakka kaikki on mennyt hyvin ja aina Tara on heti alkanut leikkiä reippaasti ja rohkeasti.
Iltapäivällä mentiin moikkamaan Sannaa ja Sannan kahta koiraa, collie Kamua ja irkkusetteri Toraa. Paikaksi valittiin iso pelto mutta koska oli hellepäivä, ei oikein riehakasta leikkiä syntynyt. Tara meni kamun varjoon viilentymään, fiksu koira :)
Jälleen todella hyvät koiratreffit, tähän saakka kaikki on mennyt hyvin ja aina Tara on heti alkanut leikkiä reippaasti ja rohkeasti.
perjantai 4. heinäkuuta 2014
Nalle ja pallo
Tara on oppinut tunnistamaan pallon ja nallen. Kun molemmat ovat lattialla, se käy "merkkaamassa" kuonolla tai etutassuilla sen, kumpaa pyydän. Pitkästi on matkaa täydelliseen suoritukseen ja siihen että lisään seuraavan esineen ja noudon tuohon, mutta lupaava alku :)
Rokotuspäivä
Taran oli aika saada ensimmäiset rokotuksensa. Eläinlääkäriasema Animagi on mukavasti 800m päässä joten autossa ei tarvinnut pitkään kärvistellä. Perillä alkuun vähän jännitti kun oli kauheasti hajuja mutta häntä nousi parin minuutin jälkeen. Tara sai ihan ansaitut kehut rohkeudestaan, hirmu hyvin hän käyttäytyi vaikka kovin innokas olikin.
Madotus oltiin hoidettu kuntoon edellisenä viikonloppuna joten sekin homma oli reilassa.
Itse rokotus sujui eleettömästi - pöydällä seisomista oltiin jo etukäteen opeteltu ja lääkärintutkimus meni mallikkaasti.
Hampaiden osalta lääkäri ehdotti pienen kokokumisen pallon hankkimista - alaleuka on sen verran kapoinen että alakulmahampaat hiertävät vähän yläleuan ikeniä. Sopivan pieni pallo edesauttaisi alakulmahampaiden välin levenemistä, siispä se ostoslistalle!
Etujalkojen asennosta tuli myös vinkkiä - nyt ne kääntyvät aavistuksen ulospäin mikä kuulemma johtuu nopeasta kasvusta. Ei kuulemma ole vielä ollenkaan paha mutta sitä on syytä seurata ja pienentää ruuan energiamäärää tarvittaessa.
Kaikin puolin tarkastuksessa kaikki oli mallikkaasti, korvat kunnossa, sydän- ja keuhkoäänet puhtaat, takapää siisti ja kunnossa, silmät ok eli oikein hyvä on tilanne :)
Kasvatusasioissa ollaan lisätty pari uutta asiaa listalle. Jo aiemmin aloitettu "jätä"-sanan harjoittelu on siirtynyt toiseen vaiheeseen - nyt herkkua ei saa enää itse ottaa maasta, vaan se tarjotaan onnistuneen rauhaan jättämisen johdosta kädestä. Uskomattoman hyvin Tara ymmärsi mistä on kyse. Kun kiusaus kasvaa oikein suureksi, sen ratkaisu on jokin oheistoiminta. Niinpä siis yllättäen kuonoa alkaa kutittaa, pitää kävellä tuolin ympäri tai sitten vain poistua paikalta :D. Pikkuhiljaa siirretään tuo myös ulos, perusajatuksena se, että kaikki syötävä tulee joko ruokakupista tai kädestä. Tämä toimi aikanaan Kitan ja Tarran kohdalla, toivottavasti päästään Taran kanssa samaan. Kun lenkillä ei napsita mitä sattuu, vähenee mm. riski saada ulkoa haitallisia makupaloja... Mikkelissäkin on ollut useita myrkkylihapullatapauksia... :(
Madotus oltiin hoidettu kuntoon edellisenä viikonloppuna joten sekin homma oli reilassa.
Itse rokotus sujui eleettömästi - pöydällä seisomista oltiin jo etukäteen opeteltu ja lääkärintutkimus meni mallikkaasti.
Hampaiden osalta lääkäri ehdotti pienen kokokumisen pallon hankkimista - alaleuka on sen verran kapoinen että alakulmahampaat hiertävät vähän yläleuan ikeniä. Sopivan pieni pallo edesauttaisi alakulmahampaiden välin levenemistä, siispä se ostoslistalle!
Etujalkojen asennosta tuli myös vinkkiä - nyt ne kääntyvät aavistuksen ulospäin mikä kuulemma johtuu nopeasta kasvusta. Ei kuulemma ole vielä ollenkaan paha mutta sitä on syytä seurata ja pienentää ruuan energiamäärää tarvittaessa.
Kaikin puolin tarkastuksessa kaikki oli mallikkaasti, korvat kunnossa, sydän- ja keuhkoäänet puhtaat, takapää siisti ja kunnossa, silmät ok eli oikein hyvä on tilanne :)
Kasvatusasioissa ollaan lisätty pari uutta asiaa listalle. Jo aiemmin aloitettu "jätä"-sanan harjoittelu on siirtynyt toiseen vaiheeseen - nyt herkkua ei saa enää itse ottaa maasta, vaan se tarjotaan onnistuneen rauhaan jättämisen johdosta kädestä. Uskomattoman hyvin Tara ymmärsi mistä on kyse. Kun kiusaus kasvaa oikein suureksi, sen ratkaisu on jokin oheistoiminta. Niinpä siis yllättäen kuonoa alkaa kutittaa, pitää kävellä tuolin ympäri tai sitten vain poistua paikalta :D. Pikkuhiljaa siirretään tuo myös ulos, perusajatuksena se, että kaikki syötävä tulee joko ruokakupista tai kädestä. Tämä toimi aikanaan Kitan ja Tarran kohdalla, toivottavasti päästään Taran kanssa samaan. Kun lenkillä ei napsita mitä sattuu, vähenee mm. riski saada ulkoa haitallisia makupaloja... Mikkelissäkin on ollut useita myrkkylihapullatapauksia... :(
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

.jpg)

