Pitkät lenkit ovat taas kuvioissa!

Koska juoksuaikana lenkit olivat vähintäänkin työläitä kaikkine stoppauksineen, nuuhkimisineen ja häsläyksineen eikä Taraa voinut pitää irti, pitkistä lenkeistä tingittiin ja tehtiin paljon lyhyitä. Tänään sitten vihdoin palattiin kunnon lenkkeilyyn ja pienen metsähiippailun jatkoksi käveltiin Urpolan kymppi.

Alkumatkasta Taralle iski mörköhetki, joku metsässä pelotti sitä niin että välillä piti ihan pysähtyä keräämään rohkeutta. Metsässä varmaan liikkuu joku elukka, Tara oli saman paikan läheisyydessä yhtä jännittynyt joku päivä aiemmin kun mentiin toista kautta.

Tuo tapahtui ihan alkumatkasta ja kun jännitys katosi, meno oli iloista. Aikaa meni runsaat pari tuntia, päästiin nauttimaan koko matka irrallaan kulkemisesta kun lenkillä ei liikkunut ketään muita.

Metsiköstä löytyi marjapoimuri ja vitsinä sanoin Taralle "etsi"... aika hyytävää kun Tara alkoi päättäväisesti jäljittää jotain syvemmälle metsään...

Tänään Tara oli myös pari tuntia tallilla esitelmää kuuntelemassa ja hevosia katsomassa, ihan rankka päivä siis kaiken kaikkiaan. Hienosti kyllä jaksoi olla kiltisti täydessä maneesin kahviossa, välillä sai juosta niin paljon kuin kintuista lähtee maneesissa.