Vaeltamaan

Joku aika sitten heräsi taas hirmuinen hinku päästä kunnolla luontoon. Taran kanssa tehdyt megapitkät metsäreissut pistivät miettimään että joskohan jo tulevana syksynä tehtäisiin vähän vaativampi reissu.

Paikka mietitytti, ensivaelluksen koiran kanssa on turvallisuussyistä oltava vähän "helpompi" joten vaativammat reitit tippuivat heti pois listalta. Samoin ajankohdaksi valikoitui syksy, talvivaellukseen Tara ei kauhean hyvin sopeudu koska kovat pakkaskelit edellyttävät lyhytkarvaisen koiran osalta pusakkaa ja tossuja - pitkillä vaelluksilla aika hankalaa kun ne kuitenkin rajoittavat koiran liikkeitä. Lisäksi Taran hiihtotaito on melko kehno joten luminen maasto on este vähänkin pidemmälle reissulle.

Tuttu Nuorttijoen reitti tippui niinikään pois, Nuorttijoen ylitys kahlaamalla on aika hankala, vaikka rengasreitin vastapäivään kiertämällä se jäisikin viimeiselle etapille.

Metsähallituksen vaellusreittisivusto tarjosi erinomaisen tietolähteen mutta vain siihen asti että sain raakattua valtaosan reiteistä pois, edelleen pähkäiltäväksi jäi, mikä olisi SE reitti...

Apuun ennätti Facebook/Oikaraisen Sonja joka kyseli asiantuntevalta ystävältään vinkkiä ja sen myötä valinnaksi tuli Pallas-Hetta- reitti.

"Helppo nakki, tunturiin vaan"?

Vaikka Pallas-Hetta- reitti luokitellaankin helpoksi vaellusreitiksi, ei ihan takki auki voi sillekään lähteä. Matkaa kertyy 55km ja päiväetapit ovat varsinkin huonossa säässä kohtuullisen pitkiä, niinpä pitää tällekin vaelluksele valmistautua kunnolla. Kevään ja kesän aikana edetään hyvin karkeasti seuraavan tsekkauslistan mukaisesti:

• koiran terveys vaelluksella (sidetarpeet, tossut, lämminpusakka, sadetakki jne.)
• oma terveys (vaellukselle soveltuva EA-setti jne.)
• hätätilanteet (kännykkä ja varakännykkä, toimivat jos kenttää on, osin ei ole)
• muona (mitä itselle, mitä koiralle, välineet)
• majoitus (teltta, tupiin ei koirilla ole asiaa)
• varustus (vanha rinkka pelittää edelleen, rinkka koiralle, treenattava kunnolla ennen matkaa ja selvitettävä paljonko koiran voi laittaa kantamaan (osittain koiran omat muonat?)). Koiraa ei voi pitää kaikenaikaa irti, siksi tarvitaan myös juoksuvyö taluttimen kiinnitystä varten.
• suunnistus (omat suunnistustaidot kartan ja kompassin avulla jo palautettu mieliin, GPS, nämä siis varalta, reittihän sinänsä on hyvin merkitty.)
• treenaus (useita yöpymisiä kevään ja kesän mittaan, harjoituslenkin yli tulevan päiväetapin mittaisia eli vähintään 20km kertareissuja. Paikkana mm. itärajan tuntumassa olevat metsäreitit). Oma kunto ei tällä hetkellä riitä vaellukseen niin että hommasta nauttisi joten tämä on samalla hyvä yleistreenihaaste muutenkin. Hankinnassa on "juoksuvyö" johon saa taluttimen kiinni, yhteiset juoksulenkit tulevat olemaan yksi yhteinen treenimuoto Taran kanssa joka tukee vaellukselle valmistautumista ja on kivaa ja terveyden kannalta tärkeää muutenkin.

Noita edellämainittuja  kohtia puran pikkuhiljaa suunnitteludokkareiksi ja laittelen niitä näkyviin tähän blogiin.

Vaelluksen tulen tekemään "soolona", tai no, duona kun kerran Tara tulee mukaan mutta minkäänlaista "retkikuntaa" en ole kasaamassa. "Vaarallista ja edesvastuutonta" sanoo joku. "So what?" sanon minä... :)

Tarvottavaa riittää 55km, maisemat ovat komeita!